Ali Ahmaniemi – basso
Synnyin joulupäivänä vuonna 1979 Tampereella, missä olen käytännössä elellyt koko ikäni pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Asustelin lapsuuteni ja nuoruuteni kahden isoveljen ja yhden pikkusiskon kiusattavana Lielahdessa. Koulua kävin kolmannesta luokasta eteenpäin musiikkiluokalla Pispalassa ja keskustassa. Muista sisaruksista yksi tanssii, yksi soittaa ja koodaa, ja yksi tekee oikeita töitä. Musiikki on ollut tärkeällä sijalla koko poppoolla ihan niin kauan kuin muistan ja hyvä niin.
Yläasteen jälkeen kävin ihan peruspelaajan lukujärjestyksen mukaan lukion, sitten vuodeksi armeijaan viihtymään, ja sen jälkeen tie vei Tampereen Teknilliseen Korkeakouluun signaalinkäsittelyä (lue: koodaamista) opiskelemaan. Opiskeluja ja vähän töitäkin tuli tehtyä vuoden verran myös Belfastissa, Pohjois-Irlannissa, muistaakseni 2001-2002. Siltä vuodelta on hyviä muistoja, paljon uusia ihmisiä, mukavia juhlia ja muuta mukavaa. Samalla tuli pidettyä välivuosi soittamisesta, mikä sekin oli ihan jees.
Nuoruudessa tuli myös urheiltua tosi paljon: jossain joukkueissa pelailin ainakin jossain vaiheessa jalkapalloa, jääkiekkoa, sulkapalloa, pesäpalloa, lentopalloa, koripalloa, salibandya, ja mitä näitä palloja nyt on. Ihan terävin huippu taisi tosin näissä jäädä saavuttamatta, mutta olipahan kivaa. Nykyisin urheilu on valitettavasti jäänyt vähemmälle ja korvautunut muilla, ihan yhtä hauskoilla, joskaan ei yhtä terveellisillä aktiviteeteilla. Onneksi nykyinen yhtyeeni on kovin sporttinen ja harrastaa liikuntaa ennen keikkoja toisten bändien tehdessä jotain ihan muuta.
Ekoille pianotunneille ja musiikkileikkikouluun minut on laitettu tosi nuorena, muistaakseni jo paljon ennen koulun alkamista. Jossain vaiheessa aloin opiskella Tampereen Konservatoriossa, jossa viihdyin ehkä kymmenisen vuotta pianoa soitellen. Sieltä on saatu paljon oppia, mutta jossain vaiheessa bänditouhut alkoivat tuntua enemmän omalta jutulta. Ekat bändit perustettiin ala-asteella. Niissä tuli soitettua jos jotakin soitinta, mutta lopulta päädyin useimmiten basson varteen. Ala-asteen lopulla pääsin erään tenavatähden bändiin, jonka kanssa tehtiin jo ihan oikeita keikkoja, käytiin laivalla soittamassa ja jopa lyhyellä Venäjänkiertueellakin(!).
Sen jälkeen musiikki pysyi yhtenä harrastuksena muiden joukossa tuonne armeija-aikaan asti. Viimeisten muutaman vuoden musiikki on pikkuhiljaa alkanut viemään enemmän ja enemmän aikaa ja keikkatahti muuttunut välillä turhankin kiireiseksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana olen käynyt terrorisoimassa monen artistin keikkoja ja joitain levyjäkin bassolla tai kosketinsoittimilla. Mainittakoon vaikka Juice & Mikko, Jouni Keronen, Mike's Monster Jam band, Mikko Siltala, Maarit Peltoniemi ja Muska Babitzin hieman pidempinä tuttavuuksina. Lisäksi on ollut kaikenlaisia mukavia tuurauksia mm. Tampereen Työväen Teatterin Vuonna 85-musikaalissa, laivabändeissä, Leewingsissä sekä featuring-klubien housebandeissä eri artistien kanssa. No, aina on ollut kivaa lavalla ja sen ulkopuolellakin.
Aaltojen keikoille Teemu uskaltautui ottamaan minut tuuraamaan ekan kerran joskus syksyllä 2006. Siitä sitten tutustuin tähän iloiseen ryhmään ja kävin soittelemassa keikkoja silloin tällöin ja nyt ihan vakituisesti. Oikein mukavasti on mennyt, ja niin keikoilla kuin matkoillakin ollut ihan mahtava meininki. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, täältä tähän.
Ali
