Kuulumiset

Hyvää kevättä kaikille!

3.4.2011

Kuulumisia ei tänne kotisivulle juuri enää päivitellä, koska olemme siirtyneet sosiaalisen median käyttäjiksi :) Etusivun Facebook- näppylää painamalla pääset käsiksi orkan viimeisimpiin vaiheisiin, ja voit joustavasti kommentoida sekä kysellä mitä mieleen juolahtaa. Useimmiten vastaamme jo saman päivän aikana.

Morjens!

30.4.2010

Taas on kulunut aikaa kun viimeksi on kuulumisia tänne päivitetty. No tietysti facebookissa on ollut sitäkin enemmän toimintaa. Jos et vielä ole liittynyt facebookissa A. Aallon rytmiorkesterin faniksi niin se kannattaa tehdä. Sieltä saat helposti tietoa tulevista keikoista ja myös tarinoita siitä mitä meille keikoilla on sattunut ja tapahtunut. Facebookissa pystyy helposti antamaan palautetta, kysellä asioista ja kertomaan kokemuksiaan sekä keskustelemaan meidän kanssa lähes reaaliaikaisesti, kyllä meistä melkein aina joku siellä roikkuu. Linkki FB:hen löytyy sivun alalaidasta.

Paljon on tässä juhlakonsertin jälkeen tapahtunut. Konsertista on edelleenkin tullut niin paljon hyvää palautetta ja kyselyjä mahdollisesta konsertin DVD:stä, että päätimme sen julkaista. Levylle on kerätty myös mm. vuosien mittaan tehtyjä musavideoita. Mielenkiintoisia pätkiä sanoisin. DVD:n jälkityöstö on nyt loppusuoralla ja on meidän puolesta valmis. On enää siis suurempien tahojen käsissä koska DVD julkaistaan.

Keikkoja on tehty ja perinteinen keväinen lapin rundi myös. Lapissa kelit suosivat ja päästiin hiihtämään ja laskemaan auringon helliessä ahavoituneita kasvojamme, jotka siis punoittivat myös auringon vaikutuksesta, eikä pelkästään soittamisesta. Heh.

Olen myös pitkän etsiskelyn jälkeen löytänyt aivan mahtavat työkalut, nimittäin Balbexin kapulat. Voin suositella niitä kaikille rumpaleille. Käykää tutustumassa Balbexin sivuilla tuotteisiin. Myös minä voin kertoa niistä jotain, jos satut meidän keikoille, ja sinua kiinnostaa tulla juttelemaan kapuloista.

Kesään ei ole kauan ja juhannus tulee ennemmin kuin huomataankaan. Siispä tarkista keikkakalenterista missä me mennään kesällä ja missä sinä liikut, jos vaikka kohdataan!

Mikko
 

Arktista keikkailua

Orkka on kokeillut talvikeikkailua monen vuoden tauon jälkeen. Osa keikoista on ollut laivoilla, jonne ei pakkasherran valtapiiri ylety. Talvista bussimatkustelua on kuitenkin päästy myös maistamaan. Kuljetuskalusto on (tässä kohtaa koputan maalaamatonta) kestänyt ja pitänyt soittajat suurin piirtein sulana.


Vuoden ensimmäisinä päivinä kävimme Studio Popilla Pasilassa äänittämässä kolme biisiä ihan valmiiksi saakka. Teimme pari tehokasta työpäivää Jorma ”Hämis” Hämäläisen heilutellessa Koivuniemen herraa äänityspöydän takaa. Tumppu oli kapellimestarina ja olimme kaikki kovin tyytyväisiä jälkeen. Radioihin on lähdössä ”Nää on niitä hetkii”- niminen hieno biisi, joka on taattua Maijala/Savio- tuotantoa. Levyyn on vielä rutistamista, mutta pitkällä jo toki ollaan. Uudet biisit ovat herättäneet mielenkiintoa keikoilla, ja Facebook- kyselyn perusteella niistä on pidetty. Keikoille kannattaa tulla, ette tule pettymään!

Vesku

Juhlakonsertti, platinalevy ja uuden kokoelman julkaisu

25.11. pidetyssä 20v. juhlakonsertissa A. Aallon Rytmiorkesterille jaettiin uran ensimmäinen platinalevy vuonna -99 julkaistusta Parhaat&Live- kokoelmasta. Levy on lisäksi jaettu ns. vanhojen rajojen mukaan, mikä edellyttää 40 000 levyn myyntiä! Tällaista ei tapahdu Suomessa usein. Konsertissa julkaistiin myös uusi kokoelma Kappale historiaa.

Orkan levyjen yhteenlaskettu myyntimäärä on yli 200 000 kappaletta. Jos yhden cd- levyn paksuus kansineen on 1cm, niistä tulee pinottuna Ojalan laskuopin mukaan yli 2km korkea pino. Ei ole tietääkseni maailmassa yhtään niin korkeaa rakennelmaa!

Platina (kopio)

Juhlakonsertti on saanut runsaasti hyvää palautetta kaikilta osa- alueiltaan: Kiitosta on satanut niin konsertin suunnittelun ja toteutuksen kuin jatkojamienkin osalta. Omalta osaltani voin sanoa, että tunnelma oli käsinkosketeltavan lämminhenkinen. Katsomon puolelta tuli hyviä viboja lavalle. Haluan kiittää kaikkia konserttiin osallistuneita: Kuulijoita, yhteistyökumppaneita, kotijoukkoja, vieraita, Telakkaa (erityismaininta saunan lämmittäjälle) ja Tampere-taloa.

Orkesteri keräilee itsensä juhlatunnelmien jälkeen ja palaa sorvin ääreen, josko muuttolintujen palaillessa pohjolaan olisi tarjolla levyllinen ihan uutta aaltomusaa.

Vesku

 

Kaks’kytä vuotta - ja Aaltoja!

 

A. Aallon rytmiorkesterin 20-vuotisjuhlakonsertti Tampere-talossa oli oiva näyte siitä, miten bändi jaksaa. Ravintoloista ja tanssilavoilta tutuksi tulleet laulut oli muokattu konserttitalon puitteisiin sopivaksi. Tästä oivallisena osoituksena oli jo konsertin alku, jossa mittavankokoista kuvaa projisoitiin taustan kankaalle. Bändin jäsenten lapsuus, nuoruus ja aikuisuuskuvia heijastettiin taustalle samalla kun Tuomas ”Tumppu” Kesälä loi tunnelmia flyygelillään - tunnelmia, joista jokainen saattoi miettiä missä oli ja mitä teki vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Kuvien välissä kurkistettiin myös lavan taakse ja näytettiin videokuvaa lavalle valmiina olevasta orkesterista.

Ensimmäinen setti alkoikin tutuilla suosikeilla, jotka monelle ovat Aaltojen lisäksi tuttuja myös radioaalloilta. Majakka ja meri, Satelliittitaivas, Sydänyö, Sadenarkomaani ja Maailmain esitettiin Vesa Järvensivun kertoessa kappaleiden välissä niin itse biisien syntymästä kuin myös rippusia bändin historiasta ja siitä, miten rytmikitaraa rouskuttavan Jouko Maijalan kynästä ja nuotistosta yhtye ammensi omia esityksiä.

Kun kasvosi näin sai uudenlaisen ilmeen, kun lavalle asteli Jani & Jetsetters yhtyeen solisti Jani Forsman. Energinen esitys tempasi yleisön mukaan. Välisanojen ja onnittelujen jälkeen Jani esitti vielä Aalto-hitin Kaksi tähteä, joka on entisen Aalto-basisti Kari Heiskarin käsialaa.


Esitys jatkui orkesterin omin voimin; Sun vain ja Matkamiehen mandoliini yhtyeen varhaiselta kaudelta saivat raikuvat aplodit, mutta näistäkin voiton vei Pisara vain, joka aikanaan ilmestyi vinyylisinglenä - kiekkona joka monen kokoelmasta puuttuu ja olisi sinne haluttua tavaraa.

Seuraavaa esitystä ei esittänyt hattupäinen mies Tottijärveltä, vaan kaljupäinen mies Mansesta; Sami Hintsanen esitti Muisto vain jää. Hän kertoi miten aikanaan tuli Maijalan poikien studiolle demoa tekemään ja kuinka tuttavuus juontaa aikansa noilta vuosilta, jolloin pituusmitaksi kävi vielä oivallisesti vaahtosammutin. Laulettuaan Minun mielessäni Sami poistui raikuvien suosionosoitusten saattelemana lavalta.

Koska solisteja ei ollut lavalla, päästiin instrumentaaliosuuteen. Biisissä Buona Sera pääsi kitaristi Mika Maijalan Stratocasterilla loihtima äänimaailma oikeuksiinsa ja Mikko Kaski ja Antti Mäkinen pääsivät vauhtiin niin rumpujen kuin hieman eksoottisemmankin lyömäsoitinpatteriston kanssa ja marraskuisen illan konserttisalissa raikuivat samban rytmit kuin Rio de Janeirossa konsanaan.

Väliaika, kahvia ja konjakkia!

 

Toisen setin aluksi lavalle asteli Iskelmän Hannu Aholaita kutsuen bändin jäsenet lauteille. Samoin pyydettiin katsomosta entinen basisti Jani Lehtinen sekä äänityksistä vastannut Jorma ”Hämis” Hämäläinen. Vain yksi orkesterista tiesi mitä tuleman piti; muille tuli täytenä yllätyksenä, että vuoden 1999 kokoelmatuplalevy ”Parhaat & Live” oli edellisviikolla myynyt jo platinaa eli 40 000 myydyn levyn raja ylittyi. Aito hymy loisti poikien kasvoilta ja yleisö palkitsi orkesterin seisaaltaan taputtaen.

 

Kiitospuheiden jälkeen Aallot esittivät uuden ja herkän balladinsa Kun sydän on heikoimmillaan. Sen saamat suosionosoitukset kertovat siitä, että yleisö on ottanut laulun omakseen enkä liene väärässä uskoessani, että tästä balladista tulee vielä suuri menestys. Joulun ajan menestyneestä ”Lumiukko”-piirrosanimaatiosta tuttu laulu Sun nimesi on maa sai Veskun laulamana ja huolitelluin taustoin esitettynä yleisön herkistymään. Nää on niitä hetkii jälkeen lavalle kutsuttiin Manserockin monitoimimies Mikko Alatalo. Hän esitti Juice Leskisen Aalloille tekemän Kappale historiaa -laulun, jonka jälkeen hän kertoi oman näkemyksensä siitä, miksi A Aallon rytmiorkesteri jaksaa, on hyvä ja kuinka se kunniakkaasti on osaltaan jatkanut Manserockin perinteitä. Omasta varhaisemmasta tuotannostaan hän esitti laulun Hän hymyilee kuin lapsi, joka on myös riimimestari-Juicen käsialaa.

 

Taakse vuorten ja Kop kop toivat tempoa ja sitten rauhoituttiin flyygelin äärelle, jota Ali Ahmaniemi tunnelmallisesti soitti. Vesan kaveriksi istumaan lavan etureunan tuoleille tuli Mikko Kaski. Energisenä ja hyppivänä rumpalina tutuksi tullut Kaski näytti myös rauhallisen ja vakavoituneen puolen itsestään laulaen taustaa Lokki Joonataniin. Oli mielenkiintoista seurata kuinka hiljaa yleisö oli esityksen ajan. Toivottavasti he edes hengittivät! Herkkyys jatkui Tumpun saavuttua flyygelin taa ja näin lähti käyntiin Hän tahtoi tanssii. Laulun jälkipuoliskolla päästiin jo rautalangan makuun, kun muu orkesteri palasi lavalle.

 

Hotelli Hiljainen on mielenkiintoinen rautalankainen foxtrot. Se on kirjoittajan ensimmäinen esitys, jonka on A Aallon Rytmiorkesterin esittämänä kuulut eräältä kokoelmalevyltä aivan 1990-luvun alkuvuosina. Seuraava esitys Kuinka monta kertaa? on taas varhaismuistoja lavaesiintymisistä. Monta muutakin alkuvuosien biisiä palautti mieleen muistoja ajalta, jolloin tutustuin Aaltojen musiikkiin livenä ensimmäistä kertaa. Ja missäs muualla kuin tanssilavalla, Oriveden Rönnillä, jonka sijainti ja ilmapiiri kesäisten tunnelmien luojana on suorastaan kansallisromanttinen.

 

Mutta palataan poutapilvien ja heinäseipäiden maailmasta akustiikan, valojen, savun ja musiikin maailmaan, Tampere-talon isoon saliin. Rakkauskirjeitä on menevä kertomus siitä, miten moninaisesti rakkautta voikaan osoittaa. Mukavana taustana tälle esitykselle oli nopeutettu video, joka osoitti kuinka paljon työtä ja roudausta yhden iltaesiintymisen taustalle vaaditaan. Parituntisen lavaesiintymisen taustalla kun hyvin usein saattaa olla useiden tuntien matka, muutaman tunnin roudaus ja sitten soundcheck. Esityksen jälkeen, kun ihmiset lähtevät tyytyväisinä tahoilleen alkaa sama ruljanssi käänteisessä järjestyksessä. Kun muut seuraavana päivänä heräilevät, pääsee bändi nukkumaan.

 

Toisen setin päätti Saattue Muurmanskiin, suosittu tunnelmanluoja, jossa yleisökin pääsee osallistumaan käsiään ylhäällä yhteen hakkaamalla; ”yks-kaks-kol, tsat-tsat-tsat”-tahtiin sadat kämmenparit hakkasivat yhteen. Aplodien raikuessa yhtye poistui mutta oli pakotettu palaamaan pian takaisin.

Tähdet meren yllä saa mielleyhtymän Aaltoihin ja mereen, joka on monessa yhtyeen laulussa osana tunnelmanluovia sanoituksia. Railakas rokki Nahkarotsi oli saanut mielestäni vinkeän sovituksen, jossa oli mielestäni pieni vivahde humpan ja kabareen yhteen sovittamista, joiden luoma yhteisvaikutus oli kuitenkin tilaisuuteen täysin sopiva.

 

Tässä vaiheessa kerrottiin myös siitä, miten bändi sai alkunsa ja miksi tänne on päädytty. Vesakin kehui, että tällä ryhmällä on kiva kiertää ja tehdä töitä sillä ”tämä on niin helevetin mukavaa porukkaa”. On selvää, että pitkä aika tien päällä ja työn ääressä vaatii aitoa ystävyyttä.

Maijalan veljesten Joukon ja Mikan äiti oli heidän musiikkiuransa alkutahtien kantavana voimana. Mikan sanoin hänen äitinsä kannustus pianotunneille oli musisoinnin lähtökohtana, mutta pian soitin vaihtui kitaraan, kuten vanhemmalla veljellä Joukollakin. Mika hyppäsi lavalta mikrofonin kera ja kävi pyytämässä äitinsä Anjan esiintymään. Kohtaaminen oli kaunis ja herkkä ja sivusilmällä katsoen myös katsomossa pyyhittiin liikutuksen kostuttamia silmäkulmia. ”Mutsi” tuli lavalle, tarttui haitariin ja niin alkoi perinteinen reipas esitys polkan tahtiin ja ilmoille kajahti kaikkien tuntema Karjalan poikia.

 

Konsertti päättyi taustanauhalta kuuluvaan musiikkiin ja taustalle heijastettuihin lopputeksteihin. Tyytyväinen yleisö kutsuttiin Telakalle jatkoille, mutta tätä ennen oli vielä nimikirjoitusten vuoro.

* * * * *

Telakan tunnelma oli railakas. Bändi esitti useita biisejä myös yleisön saadessa toivoa. Osa oli vanhempaa tuotantoa, jota bändi ei ollut soittanut tai laulanut pitkään aikaan, mutta hyvinhän tuo meni. Soittovuorossa olivat biisi kerrallaan yhtyeen entiset basistit Jukka Tuominen, Kari Heiskari, Jani Lehtinen ja Teemu Broman. Lavalle oli myös muilla vapaa pääsy. Siellä vilahti myös yhtyeen ensimmäinen rumpali Arvi ”tuhatvarvi-Arvi” Niemi. Siina Hirvonen ja Susanna Maijala esittivät hieman erilaista, mutta silti ”jalkaanmenevää” musiikkia, jossa siirryttiin niin kansanlaulu- kuin lastenlaulumaailmaan. Juhlat venyivät seuraavalle vuorokaudelle, mutta väliäkös sillä. Oli aika juhlia!

Yhtyeelle 20 vuotta on pitkä aika, mutta bändissä ei väsymys paina eikä näy. Nuorukaisista on kehittynyt aikuisia ja musiikki on saanut syvyyttä ja soitto varmuutta. Tosikoiksi ”pojat” eivät ole onneksi ryhtyneet, vaan lavalle mahtuu huumoria, naurua ja pelleilyä. Käykääpä katsomassa!

Kimmo Pyrhönen
teksti ja kuvat

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Morjens!

12.11.2009

Taas on ollut riemukkaita keikkoja sekä vähemmän riemukkaita keikkamatkoja (näistä voit käydä tsekkaamassa tarinoita facebook sivuiltamme). Mutta nyt on Raili taas ajokunnossa.
Vaikka alkava talvi yrittää selättää meidät, me ei hyydytä. Nimittäin konsertti Tampere-talossa lähestyy. Niinpä olemme ahkerasti treenanneet konserttiohjelmistoa, joka pitää sisällään niin vanhaa kuin myös uutta, vielä julkaisematonta Aalto-materiaalia.
Konsertti pidetään ke 25.11.09 Tampere-talossa. Konsertissa on vierailijoina Mikko Alatalo, Sami Hintsanen ja Jani Forsman. Lipunmyynti on ollut sen verran pirteää, että varaathan lippusi ajoissa, vaikka heti tästä, ettet jää ilman. Viralliset jatkobileet pidetään ravintola Telakalla.

Konserttiviikolla ilmestyy myös ”Kappale Historiaa” 20-vuotis kokoelmalevy. Levyn kappaleet olette te valinneet sivuillamme olleessa äänestyksessä. Äänestyksessä oli arvonta ja palkintoina 10 kpl konserttilippuja sekä 10 kpl uusia kokoelmalevyjä. Voittajien nimet julkaistaan sivujemme ajankohtaista osiossa. Olen erityisen iloinen, että levyllä on mukana A. Aallon Rytmiorkesterin ensimmäinen omakustanne ”Pisara vaan”. Lisäksi siellä on mm. jo radioasemilla mukavasti soiva uusi biisi ”Kun sydän on heikoimmillaan”. Levyjä on myytävänä myös konsertissa sekä paljon kysyttyjä uusia fani-paitoja.

Käy myös liittymässä facebook-sivustollemme. Omien nettisivujemme keikkakalenterin lisäksi myös facebookista saat ajankohtaista tietoa keikoista ja paljon muustakin. Siellä voit kommentoida ja keskustella keikoistamme meidän ja muiden kanssa, haukkua, kehua, lähettää kuvia ja videoita jne... Tässäpä yksi kommentoitava kysymys: Pitäisikö Alin olla konsertissa sukkasillaan vai ihan paljain varpain?

Mikko

 

 

Ajankohtaista